Työehtoshoppailu pakottaa liitot lakkoihin – SAK:n Ismo Kokko: Nyt tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä

Työnantaja voi yksipuolisesti päättää työehtosopimuksen vaihtamisesta ja vain ilmoittaa siitä työntekijöille. Tämä on työntekijöitä kohtaan väärin, sanoo SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko ja peräänkuuluttaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä suitsimaan sopimusshoppailua.

lähde: SAK.fi

Työehtoshoppailu ei ole uusi ilmiö, mutta se on lisääntynyt viime vuosina. Shoppailu synnyttää nurinkurisia tilanteita, joissa vakiintunut työehtosopimus ja sopimuskumppani heitetään romukoppaan ja työnantaja ottaa käyttöön ehdoiltaan halvemman sopimuksen.

Lain mukaan työnantajan järjestäytyminen ratkaisee sen, mitä työehtosopimusta noudatetaan. Kun tällä kikkaillaan, syntyy Postin pakettilajittelijoita koskeneen kiistan kaltainen kuvio, jossa työnantaja olisi neuvotellut työntekijöiden työehdoista muun kuin sen liiton kanssa, jonka jäseniä työntekijät ovat.

Samantyyppinen tilanne on parhaillaan Turussa, jossa kaupungin ruoka- ja kiinteistöhuollosta vastaava palveluyhtiö Arkea päätti vaihtaa työnantajaliittoa ja soveltaa työntekijöihinsä jatkossa majoitus- ja ravitsemisalan sekä kiinteistöalan työehtosopimuksia, jotka ovat työntekijöiden kannalta ehdoiltaan heikompia kuin nykyinen sopimus.

Arkeassa työntekijöiden palkat uhkaavat pudota pahimmillaan kymmenillä prosenteilla kuten Postin pakettilajittelijoillekin oli käymässä. Postin kiistassa työntekijät onnistuivat torjumaan työehtosopimuksen vaihdon, mutta Turussa tilanne on eskaloitunut. Työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on muun muassa joutunut tekemään tutkintapyynnön poliisille siitä, onko Arkea rikkonut yhteistoimintalakia päättäessään työnantajanliiton vaihtamisesta. 

Lue lisää Arkean tapauksesta täältä.

Työehtoshoppailuun on puututtava – mutta miten?

SAK:n edustajisto vaati toissa viikolla, että työehtoshoppailuun pitää puuttua vielä tällä hallituskaudella. Onko siihen mahdollista puuttua?

Ismo Kokon mukaan on. Esimerkiksi parhaillaan uudistettavassa yt-laissa pitäisi olla selkeämpi määräys neuvotella työntekijöiden kanssa tilanteissa, joissa työantaja on vaihtamassa työehtosopimusta.

– Yt-menettelyssä pitäisi voida tarkastella työnantajan motiivia sopimuksen vaihtamiseen. Riittääkö esimerkiksi se, että työnantaja haluaa karsia kuluja ja siksi vaihtaa sopimuksen ehdoiltaan huonommaksi.

Kokko nostaa esiin myös työehtosopimuksen edustavuuden. Tästä hyvä esimerkki on riita pakettilajittelijoiden työehdoista. Pakettilajittelijat ovat Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n jäseniä, mutta työnantaja päätti vaihtaa työehtosopimuksen Medialiiton ja Teollisuusliiton väliseen sopimukseen. Työnantaja ei piitannut edustavuudesta.

Kokon mukaan sopimuksen vaihdostilanteissa asiaa pitäisi tarkastella myös työntekijöiden suojan näkökulmasta. Työlainsäädäntö lähtee siitä ajatuksesta, että työntekijä on heikompi osapuoli. Periaatetta pitäisi soveltaa myös tilanteisiin, joissa työnantaja haluaa vaihtaa työehtosopimusta.

Toimialojen murros kiihdyttää ilmiötä

Työehtoshoppailua kiihdyttää toimialojen murros. Esimerkiksi leipomot ovat perustaneet myyntipisteitä leipomon yhteyteen tai kunnan ruokahuolto on yhtiöitetty ja alun perin vain kunnan palveluista vastannut yritys on alkanut myydä niitä myös yksityisille asiakkaille. 

– Liiketoiminnan kehittäminen on ok, ei ammattiyhdistysliike sitä vastusta. Mutta me tarvitsemme nyt yhdessä sovitut pelisäännöt siihen, miten tällaisissa tilanteissa työehtosopimusten osalta toimitaan, Ismo Kokko painottaa.

Hän huomauttaa, että monien työehtosopimusten soveltamisala on varsin lavea, mikä omalta osaltaan lisää mahdollisuuksia sopimusshoppailuun.

Neuvottelemalla paras lopputulos

Kokko tähdentää, että paras tapa hillitä sopimusshoppailua on neuvotteleminen ja siinä työnantajilla ja myös ammattiliitoilla on peiliin katsomisen paikka.

– Meillä pitäisi Ruotsin tapaan jaksaa jauhaa erimielisyyksiä niin pitkään, että yhteisymmärrys löytyy. Silloin lopputulos on pidemmällä aikavälillä molempien osapuolten kannalta parempi. 

Nyt sopimusshoppailun osalta on tilanne, jossa heikommalla osapuolella eli työntekijöillä ei ole sananvaltaa, kun työnantaja päättää vaihtaa työnantajaliittoa ja työehtosopimusta.  Silloin työntekijöille ainoa tapa vaikuttaa on lakko. 

Pirjo Pajunen